tiistai 16. heinäkuuta 2013

Onnistumisen hetkiä

Yön pimeinä tunteina kankaiden, kynien, koneiden, saksien, lankojen ja viivojen kanssa ährätessä tuntee itsensä yli-innostuneeksi, väsyneeksi ja likaiseksi. Kaikki liikenevä aika on käytettävä ompelemiseen. Kälyn vierailun kolmantena eli viimeisenä ompeluyönä huomattiin, ettei oltu juuri ehditty muuta kuin pyörittää arkea ja vähän ommella. Lenkkeilyt, ylenpalttiset syömingit ja jopa peseytymiset olivat jääneet, ainakin minimiin. Asiat tärkeysjärjestykseen!

Yläasteen jälkeen en ollut käyttänyt kaavoja tai kaavapapereita. Tihrustaessaan ensimmäistä kaavaa kymmenien kaavojen joukosta sitä tuntee itsensä sokeaksi ja kömpelöksi. Löytyi, hävisi, hetkonen. Piti piirtää tätä kokoa, miksi nyt toisella viivalla? Miten kaavat kiinnitetään kankaaseen, mistä leikataan, kumpi on etu- ja kumpi takapuoli? Kymmeniä kysymyksiä ja ainakin yhtä paljon kärsivällisiä vastauksia. Yhteistyössä on voimaa, ainakin minulle :) .

Oli ilo huomata, että ensimmäisten harjoituspaitojen jälkeiset paidat syntyivät jo hieman nopeammin ja kivuttomammin. Majapuun kotimaisesta raitajoustofroteesta syntyi (Ottobre 4/13, Ruler 146cm) raglan-paita esikoiselle. Olin äimistynyt lopputuloksesta! Tässä onnistui melkein kaikki kerralla, raidat lähes kohdillaan ja kanttaukset paikoillaan. Tällä kaavalla tulen tekemään muitakin paitoja.



Koska saumuri ja kantinkääntäjä olivat enää pienen hetken käytössäni, en ehtinyt piirtää ja leikata keskimmäiselle uusia kaavoja. Hän käyttäää 130-134cm vaatteita, joten leikkasin kokeilumielessä Kestovaippakaupan pallopaidan kankaat yo. raitapaidan kaavalla ilman saumanvaroja. Pikkusen kirraa paita kainaloista ja hihat ovat liian pitkät ja kapeat. Mutta lempipaita tuli kuulemma tästäkin. On mulla kannustavat asiakkaat!






En oikein ymmärrä, miksi pallopaidan kangas on haalistunut/nyppyyntynyt ensimmäisessä pesussa. Tummien kanssa pesin suositellussa kuudessakympissä ilman valkaisuainetta jne. Toinen mietityttävä asia on, että mitenkäs tuon helman käänteen sais menemään suoraan ja niin, että ommel osuu myös nurjalla puolella odottavaan "vastinkappaleeseensa"? Toinen vaihtoehto lienee ensin ommella reilulla kääntövaralla ja sitten leikata ylimääräiset nurjalta pois?

Nämä kaksi paitaa sain siis valmiiksi edellisessä postauksessa olevien paitojen lisäksi niinä kolmena päivänä (yönä), jolloin ahersin uuden harrastukseni parissa. Nyt on käytännön apu lähtenyt saumurin, kantinkääntäjän ja ompelulehtien kanssa. Olen pulassa. Ainakin aikapulassa. Onneksi on kirjasto, käytettyjen saumureiden ostopaikkoja ja kaverit langan päässä.

4 kommenttia:

  1. Kaikki trikoot, jotka ovat nurjalta valkoisia ja päältä tummapohjaisia haalistuvat jonkin verran (laadukkaammat vähän) pesuissa ja käytössä, sen kanssa pitää vain oppia elämään. Ei auta nurinkurin pesut (tosin hidastaa nyppääntymistä) tai muut kikkakolmoset.

    Helmakäänteen olen itse saanut onnistumaan suht hyvin, kun nuppineulaan käänteen ja nuppineulat asetan siihen kohden, jossa nurjalla puolella kangas on päättymäisillään. Lisäksi etusormella tunnustelemalla voi varmistaa, että paininjalan alle on menossa oikea määrä kangasta. Toivottavasti ymmärsit sepustukseni. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässäpä olikin hyvä tietopläjäys aloittelijalle, kiitos näistä! Eikun nuppineulat kehiin :) Joskus oon joutunu leikkaamaan rutkasti ylimääräistä nurjan puolen helmasta ja välillä taas purkamaan ja ompelemaan uudelleen, kun ommel ei ole tarttunut käänteen reunaan ollenkaan. Kultainen ja suora keskitie siis tavoitteena.

      Poista
  2. Onnea uudelle blogille! Ihania ompeluksia :) Ja voi olla, että muutama lenkki jää sulta väliin jatkossakin. Joka paikkaa kun ei voi revetä ja käsitöitä on tietysti pakko ehtiä tehdä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elina! Oikein ennustit, lenkki jos toinenkin on saanut väistyä uuden intohimon tieltä :)

      Poista