torstai 28. marraskuuta 2013

Vastaisku marraskuulle


Kylmää, synkkää ja märkää,
pimeää, jäytävää ikävää.

Ikävä valoa, vehreyttä, lämpöä.
Ikävä ystäviä, aurinkoa, naurua.

Rymyjoukko voimalan valloitti,
ikävän hetkeksi karkoitti.

Lämpöä, hauskaa, laulua riitti,
jokainen niitti, jokainen kiitti.

Mieleen, sydämeen jäi iso ilo,
murheita karisi vähintään kilo.



Majliina pääsi viettämään vapaata viikonloppua ihanien ihmisten pariin. Lähtöä edeltävänä päivänä kävi hakemassa EK:sta palan kalsarikangasta ja ompeli siitä... vaatteen.


Tämä on ensimmäinen vaate, jonka tekemiseen en käyttänyt saumuria. Ensin suoraa ja sitten vähän siksakkia reunaan. Otin parhaat palat kahdesta eri kaavasta ja varsin istuvainen tästä kyllä tuli. Kaula- ja kainaloaukot huoliteltu framilonin avulla, toisella sivulla framilon-rypytys. (Kalsarikankaan alla ostopaita.)


Marraskuun synkeyttä poistamaan maalattiin Empun huoneen seinä vihreäksi, joten tästä postauksesta ei väriä puutu! Leikin myös hieman Photoshopilla ensimmäistä kertaa naamoja häivyttääkseni.


Mies sai isänpäivän iloksi paidan, joka ei ole omiaan ainakaan vähentämään "pikkukakkossedän" mainetta työpaikalla. Paidasta tuli aikamoinen sillisalaatti, kun halusin kokeilla kahden eri kankaan yhdistämistä hihoissa. Ompelin kuviollisen kankaan hihaan ensin ompelukoneella, jotta saisin kuvion millilleen paikoilleen. Sen jälkeen vasta uskalsin saumuroida (siihenpä se saumurin ja minun yhteistyö loppuikin). Mutta yhdistäminen onnistui yllättävän siististi ja autokangas saatiin kulutettua loppuun.


Seuraavaksi jotain hillitympää armaalleni, lupaan.



sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Halloween-hullutuksia

Käpysen paketissa saapui viime viikolla myös palaset kahdenväristä sokerikallokangasta, joista olin ajatellut tehdä pipoja. Kangasta hypistellessä mieleni muuttui ja kysäisin eskarilaiselta, tahtoisiko hän pääkallopaidan... No, ei muuta kuin Halloween-yöksi koneet laulaman. Aamulla sitten laulelimme neidin kanssa muskarissa uudet tunikat päällä :) Ja sydän laulaen lähti myös eskarilainen matkaan - vaatteet sujahtivat päälle muutamassa sekunnissa!


Pikku neitokaisemme on jännittyneenä katsellut poikien naamareita ja välillä uskaltautunut sellaista hetkeksi kokeilemaan. Aluksi kankaan nähdessään hän oli vähän peloissaan ja sanoi irvistäen "naama". Ehdotin sitten, että josko mekkoloinen (en oo vielä opettanu käsitettä TUNIKA) naamakankaasta tehtäisiin, johon vastauksena innokas JOO! Taitaa olla mekkotyttö henkeen ja vereen, kuosista piittaamatta.


Nämä ovat ensimmäiset pääkallovaatteet meidän perheessä ikinä. Itse en ole suosinut hirviö- tai muitakaan printtejä poikien paidoissa, eikä tämäkään kuosi juuri sytyttänyt. Jostain syystä sitä kuitenkin tilasin, ja niin on mammallakni oma pääkallopaita. Isukki ja isoin veli eivät kuosille lämmenneet, joten mulle riitti vihreää kangasta. Vaaleanpunaiseen en ehkä vielä olisi ollut valmis.


Pääkalloneitsyyden mukana meni joustocollege-neitsyys. Yksiväriset JC:t ovat Kestovaippakaupasta. Molemmat JC:t ovat valtavan pehmoisia ja joustavia, niitä oli miellyttävä ja helppo ommella. Ja päällä tuntuu kuin toiselta iholta!




Kaavat:
Raglanhihainen t-paita, 38 (OB 5/08)
Ruler, 134cm (OB 4/13)
Pupunen, 116cm (OB 4/12)

Pupunen-kaavassa kerrotaan sen sopivan hoikalle lapselle. Tein 110cm vaatteita käyttävälle kummitytölle paidan tästä kaavasta 116-senttisenä ja pikkasen mietityttää, mahtuukohan se päälle. Koska itseltäni puuttui 92cm paitakaava, päätin tehdä meidän neidille Pupunen 116cm -kaavalla tämän tunikan. Tein hyvin niukoilla saumanvaroilla ja ihan hyvin pystyy jo nyt pitämään. Jätin hihoihin ja helmaan reilut käänteet, joten paidan käyttöikää voi halutessaan jatkaa.

Joka tyypin ärtsypärtsy

Tein joululahjapaidan Metsolan maatuskakankaasta ja halusin tuhota loput kaavakokeiluun. Tällä kertaa testissä Joka tyypin kaavakirjasta naisten t-paita. Testasin myös saman kirjan raglanpaitakaavaa, ja totesin molemmat kaavat melko muodottomiksi. Tämä nyt menettelee vielä, mutta raglan on menossa saksien ja ratkojan käsittelyyn. Maatuskakuosi ei oo todella meikäläisen makuun ja väriyhdistelmä aika ärtsy varsinkin talvi-iholle, mutta käyttökelpoisen kotimekon tästä saa kalsareiden kaveriksi ;)




Kokeilin ensimmäistä kertaa framilonhuolittelua kaula-aukkoon ja kerralla onnistui. Tätä tapaa käytän varmasti jatkossakin. Helmaan tein kuminauhakujan, ettei jäisi pahemmin lörpöttämään.