torstai 28. marraskuuta 2013

Vastaisku marraskuulle


Kylmää, synkkää ja märkää,
pimeää, jäytävää ikävää.

Ikävä valoa, vehreyttä, lämpöä.
Ikävä ystäviä, aurinkoa, naurua.

Rymyjoukko voimalan valloitti,
ikävän hetkeksi karkoitti.

Lämpöä, hauskaa, laulua riitti,
jokainen niitti, jokainen kiitti.

Mieleen, sydämeen jäi iso ilo,
murheita karisi vähintään kilo.



Majliina pääsi viettämään vapaata viikonloppua ihanien ihmisten pariin. Lähtöä edeltävänä päivänä kävi hakemassa EK:sta palan kalsarikangasta ja ompeli siitä... vaatteen.


Tämä on ensimmäinen vaate, jonka tekemiseen en käyttänyt saumuria. Ensin suoraa ja sitten vähän siksakkia reunaan. Otin parhaat palat kahdesta eri kaavasta ja varsin istuvainen tästä kyllä tuli. Kaula- ja kainaloaukot huoliteltu framilonin avulla, toisella sivulla framilon-rypytys. (Kalsarikankaan alla ostopaita.)


Marraskuun synkeyttä poistamaan maalattiin Empun huoneen seinä vihreäksi, joten tästä postauksesta ei väriä puutu! Leikin myös hieman Photoshopilla ensimmäistä kertaa naamoja häivyttääkseni.


Mies sai isänpäivän iloksi paidan, joka ei ole omiaan ainakaan vähentämään "pikkukakkossedän" mainetta työpaikalla. Paidasta tuli aikamoinen sillisalaatti, kun halusin kokeilla kahden eri kankaan yhdistämistä hihoissa. Ompelin kuviollisen kankaan hihaan ensin ompelukoneella, jotta saisin kuvion millilleen paikoilleen. Sen jälkeen vasta uskalsin saumuroida (siihenpä se saumurin ja minun yhteistyö loppuikin). Mutta yhdistäminen onnistui yllättävän siististi ja autokangas saatiin kulutettua loppuun.


Seuraavaksi jotain hillitympää armaalleni, lupaan.



2 kommenttia:

  1. Jee pikkakakkossetä! Mäkin kävin eilen Eurokankaassa kankaita hypistelemässä ja tilastin/teetätin nyt kaksi verhoa. Ihania kankaita siellä kyllä oli! T:Leena

    VastaaPoista