torstai 28. marraskuuta 2013

Vastaisku marraskuulle


Kylmää, synkkää ja märkää,
pimeää, jäytävää ikävää.

Ikävä valoa, vehreyttä, lämpöä.
Ikävä ystäviä, aurinkoa, naurua.

Rymyjoukko voimalan valloitti,
ikävän hetkeksi karkoitti.

Lämpöä, hauskaa, laulua riitti,
jokainen niitti, jokainen kiitti.

Mieleen, sydämeen jäi iso ilo,
murheita karisi vähintään kilo.



Majliina pääsi viettämään vapaata viikonloppua ihanien ihmisten pariin. Lähtöä edeltävänä päivänä kävi hakemassa EK:sta palan kalsarikangasta ja ompeli siitä... vaatteen.


Tämä on ensimmäinen vaate, jonka tekemiseen en käyttänyt saumuria. Ensin suoraa ja sitten vähän siksakkia reunaan. Otin parhaat palat kahdesta eri kaavasta ja varsin istuvainen tästä kyllä tuli. Kaula- ja kainaloaukot huoliteltu framilonin avulla, toisella sivulla framilon-rypytys. (Kalsarikankaan alla ostopaita.)


Marraskuun synkeyttä poistamaan maalattiin Empun huoneen seinä vihreäksi, joten tästä postauksesta ei väriä puutu! Leikin myös hieman Photoshopilla ensimmäistä kertaa naamoja häivyttääkseni.


Mies sai isänpäivän iloksi paidan, joka ei ole omiaan ainakaan vähentämään "pikkukakkossedän" mainetta työpaikalla. Paidasta tuli aikamoinen sillisalaatti, kun halusin kokeilla kahden eri kankaan yhdistämistä hihoissa. Ompelin kuviollisen kankaan hihaan ensin ompelukoneella, jotta saisin kuvion millilleen paikoilleen. Sen jälkeen vasta uskalsin saumuroida (siihenpä se saumurin ja minun yhteistyö loppuikin). Mutta yhdistäminen onnistui yllättävän siististi ja autokangas saatiin kulutettua loppuun.


Seuraavaksi jotain hillitympää armaalleni, lupaan.



sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Halloween-hullutuksia

Käpysen paketissa saapui viime viikolla myös palaset kahdenväristä sokerikallokangasta, joista olin ajatellut tehdä pipoja. Kangasta hypistellessä mieleni muuttui ja kysäisin eskarilaiselta, tahtoisiko hän pääkallopaidan... No, ei muuta kuin Halloween-yöksi koneet laulaman. Aamulla sitten laulelimme neidin kanssa muskarissa uudet tunikat päällä :) Ja sydän laulaen lähti myös eskarilainen matkaan - vaatteet sujahtivat päälle muutamassa sekunnissa!


Pikku neitokaisemme on jännittyneenä katsellut poikien naamareita ja välillä uskaltautunut sellaista hetkeksi kokeilemaan. Aluksi kankaan nähdessään hän oli vähän peloissaan ja sanoi irvistäen "naama". Ehdotin sitten, että josko mekkoloinen (en oo vielä opettanu käsitettä TUNIKA) naamakankaasta tehtäisiin, johon vastauksena innokas JOO! Taitaa olla mekkotyttö henkeen ja vereen, kuosista piittaamatta.


Nämä ovat ensimmäiset pääkallovaatteet meidän perheessä ikinä. Itse en ole suosinut hirviö- tai muitakaan printtejä poikien paidoissa, eikä tämäkään kuosi juuri sytyttänyt. Jostain syystä sitä kuitenkin tilasin, ja niin on mammallakni oma pääkallopaita. Isukki ja isoin veli eivät kuosille lämmenneet, joten mulle riitti vihreää kangasta. Vaaleanpunaiseen en ehkä vielä olisi ollut valmis.


Pääkalloneitsyyden mukana meni joustocollege-neitsyys. Yksiväriset JC:t ovat Kestovaippakaupasta. Molemmat JC:t ovat valtavan pehmoisia ja joustavia, niitä oli miellyttävä ja helppo ommella. Ja päällä tuntuu kuin toiselta iholta!




Kaavat:
Raglanhihainen t-paita, 38 (OB 5/08)
Ruler, 134cm (OB 4/13)
Pupunen, 116cm (OB 4/12)

Pupunen-kaavassa kerrotaan sen sopivan hoikalle lapselle. Tein 110cm vaatteita käyttävälle kummitytölle paidan tästä kaavasta 116-senttisenä ja pikkasen mietityttää, mahtuukohan se päälle. Koska itseltäni puuttui 92cm paitakaava, päätin tehdä meidän neidille Pupunen 116cm -kaavalla tämän tunikan. Tein hyvin niukoilla saumanvaroilla ja ihan hyvin pystyy jo nyt pitämään. Jätin hihoihin ja helmaan reilut käänteet, joten paidan käyttöikää voi halutessaan jatkaa.

Joka tyypin ärtsypärtsy

Tein joululahjapaidan Metsolan maatuskakankaasta ja halusin tuhota loput kaavakokeiluun. Tällä kertaa testissä Joka tyypin kaavakirjasta naisten t-paita. Testasin myös saman kirjan raglanpaitakaavaa, ja totesin molemmat kaavat melko muodottomiksi. Tämä nyt menettelee vielä, mutta raglan on menossa saksien ja ratkojan käsittelyyn. Maatuskakuosi ei oo todella meikäläisen makuun ja väriyhdistelmä aika ärtsy varsinkin talvi-iholle, mutta käyttökelpoisen kotimekon tästä saa kalsareiden kaveriksi ;)




Kokeilin ensimmäistä kertaa framilonhuolittelua kaula-aukkoon ja kerralla onnistui. Tätä tapaa käytän varmasti jatkossakin. Helmaan tein kuminauhakujan, ettei jäisi pahemmin lörpöttämään.

torstai 17. lokakuuta 2013

Ampparipamppari ja sen sottisintiäinen :)

Make it work -kaava kolmannella kierroksella, samoin kuin yhdistelmä Metsolan frotee ja Majapuun resori. Kyllä tämä tästä vielä monipuolistuu...

Edellisessä postauksessa pähkäilin vihreän paidan kainalon- sekä olkapäänseudun kanssa. Laitoinpa kuvan fb:n 'ompelukerhonkin' sivuille ja sain rutkasti neuvoja pulmaani. Sieltä sitten Emmi tarttui mua hihasta ja lupasi ottaa oppilaaksi 'kaavanmuokkauskouluun'. Kaavojen muokkauksesta voi lukea jossain vaiheessa Emmin blogista.

Parin viikon ajan läheteltiin viestejä ja kuvia molempiin suuntiin ja niiden perusteella on sitten piirretty, leikattu, neulattu, ommeltu, ratkottu ja ommeltu. Tämä oppilas oli hidas ja sen päähän sai takoa asian kerrallaan, joskus kahteenkin kertaan.

Lopputuloksena ongelmakohdista edeltäjäänsä parempi versio, mutta oppilaan omasta mokasta johtuen paita sai aika kapean muodon. Mutta eikö ne semmosia oo ne ampparit, kaposia ja (härnättäessä) äkäsiä?


Myös miehelle haeskelen sopivaa kaavaa. Edellinen t-paita ei oikein ottanut onnistuakseen, joten kokeilin nyt Joka tyypin kaavakirjan t-paitakaavaa. Ensin vähän mittailin kaavaa ja miestä, minkä perusteella piirsin kaavan M-koossa. Kokosin sen sovitusta varten yksihihaiseksi ja pienensin sitten vielä kokoon XS. Miten voikin arviot tai mittaukset mennä niin pieleen?


Mies väittää käyttävänsä töissä näitä tekemiäni paitoja. Työkaverit ovat kuulemma alkaneet kutsua häntä pikkukakkosen sedäksi :)


On tämä aloittelijalle työlästä ja aikaavievää puuhaa tämä ompelu, varsinkin jos haluaa pikkutarkaksi ryhtyä. En mä koskaan ostopaidoista ole näin tarkkaan ongelmakohtia etsiskellyt. Vihreä paitakin on ollut käytössä ihan mainio, vaikka rupesinkin ompelun jälkeen siitä nipottamaan.



Lähetän kiitokset kaikille 'ompelukerhon' jäsenille avusta ja tuesta. Oli pulma mikä tahansa, niin aina se on ratkennut. Erityiskiitos Emmille, kärsivälliselle opettajalleni!

Tämän kaavan ja ompelukoulun myötä olen tajunnut ruveta käyttämään mittanauhaa kaikissa työvaiheissa ja poikkeamaan hieman valmiista kaavoista. Senkin olen oppinut, että senttien sijaan kyse voi olla monesti myös milleistä :)



keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Trying to make it work

Linnelin Make it work -kaava lähti toiselle kierrokselle Metsolan vihreän joustofroteen ja Majapuun raitaresorin kanssa. Paidasta tuli ihan mun värinen ja näköinen. Sain 8-vuotiaan Emppuni kuvaajakseni tällä kertaa :)






Paidasta tuli kiva ja käyttökelpoinen, mutta lähempää tarkastelua se ei juuri kestä. Tarkastellaanpa kuitenkin! Otan vertailukohdaksi ensimmäisen Make it work -paitani, johon kainaloaukot tuli mielestäni liian kireät sekä etukappaleen ja hihan välinen sauma liian lähelle kaulaa olalta. Tein vihreään paitaan muutoksia, jotka näkyvät tässä kaavakuvassa. (En todellakaan osaa, mutta lähdin kokeilemaan.)



Nyt taisi kuitenkin tulla liian suuria muutoksia, kun kangas vallan rutistuu kainaloiden kohdalla ja pursuilee olkapäällä. Olisiko tuommoinen puolivälin krouvi ollut passeli, eli sinisen ja vihreän paidan välimuoto?









tiistai 17. syyskuuta 2013

Ruokailuvälinepussukat



Kun lähdetään partioretkelle,
on aikaa myös eväshetkelle.
Trangiaan vettä ja ruokaa,
sitten astiat mulle tuokaa!


Jos olisi vain muovipussi,
olisi huolissaan sudari ja jussi,
miten astiat siellä hyvänä säilyy,
haihtuuko kosteus, mielessäin häilyy...


 Kangaspussukassa mukana kulkee:
haarukka, lusikka, lautanen ja muki.
Pussin myös helposti narulla sulkee, 
kun ohi on syönti ja tiskihuki.


Ilmavasti astiat pussissa kuivaa,
kun partiolaiset leikkii ja huilaa.
Jää retkestä monta muistoa mieleen,
ja hymy karehtimaan suunpieleen!



Valkoinen kangas vanhasta lakanasta. Kuvat leikelty EK:n kankaasta ja kiinnitetty pussukkaan (jatkossa hieman leveämpi ja tiheämpi siksak). Musta naru on vanhan ohuenohuen aamutakin saumakohtaa. Sen ujutin lakanan reunapäärmeen sisään, joten tuli vähän nihkeästi liukuva pussinsulkija :)

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Sinivalkoinen syysmekko

Perjantai-illan ompeluhaasteen yllätyspaketista löytyikin tällä kertaa kankaan sijaan kaava! Linnel Handmaden Linnea oli kehitellyt meille Make it work -kaavan, jonka pohjalta jokaisen piti suunnitella ja valmistaa omien mittojensa mukainen ylävartalon vaate. Haastava tehtävä meikäläiselle, joka oli tähän saakka tehnyt vain yhteen paitaan pienen muutoksen. Kankaaksi valikoitui Metsolan sinivalkoinen pallofrotee ja sen kaveriksi Majapuun raitaresori. Lisäksi tarvittiin lasillinen pinot noiria ja hiljainen ympäristö (ks. kännykkäkuva alkutilanteesta). Mies vetäytyi omasta tahdostaan huonon elokuvan (Shaun, kuolleiden kunkku) pariin alakertaan.

Aiemmin illalla lähetin perheen hetkeksi pihalle, joten kerkesin mittailla itseäni ja kaavoja, tehdä pieniä muokkauksia sekä piirtää etu- ja takakappaleen kaavat. Loput valmistelut jouduin tekemään ompeluajalla. Pari tuntia vierähti taas nopeasti, pallomekosta jäi hiharesorit ja viimeistelyt seuraavaan päivään. Seuraavaa Savawayta varten kuitenkin muistiin pari huomiota:

*Leikkaa kaavat hyvissä ajoin ennen määräaikaa ja tarkista, että ne mätsäävät toisiinsa.

*Raivaa ompelupöydältä edelliset ompelujätteet, likaiset astiat, lelut ja muut sinne kuulumattomat roinat.

*Tarkista työvälineiden saatavuus ja kunto. Esim. sakset ja sopivat langat olisi hyvä olla käden ulottuvilla ja mielellään jo koneet langoitettuna.

*Laita lapset nukkumaan ajoissa.


Kaavasta tuli pienillä muokkauksilla lähes täydellinen, pesee edellisen käyttämäni kaavan mennen tullen! Jännä, miten ajatukset ja suunnitelmat tulevasta vaatteesta muotoutuvat ompelemisen aikana. Ennen leikkin ryhtymistä en vielä tiennyt, millainen tekele tästä pallohässäkästä syntyy. Syyskuun ensimmäisen päivän kunniaksi piti lähteä aamu-uinnille ja kastaa ensimmäinen itselle tehty mekko <3 .